Gynekologisten sairauksien tunnistaminen ja hoito ei ole yksinkertaista, ja monet niistä, kuten endometrioosi ja PCOS, jäävät usein ilman diagnoosia. Oireet saatetaan ohittaa “normaaleina” naiseuteen liittyvinä kipuina, mikä johtaa siihen, apua on vaikea saada ja ongelmat pahenevat.
Julkisessa terveydenhuollossa ei ole riittävästi resursseja gynekologisten ongelmien tehokkaaseen hoitoon. Pääsy erikoislääkärille voi viedä pitkään, ja jos haluaa nopeampaa hoitoa, on yksityinen lääkäri usein ainoa vaihtoehto. Yksityisellä puolella gynekologikäynnit voivat maksaa jopa 300-500 euroa, ja kun diagnoosi voi viedä vuosia, lasku nousee helposti tuhansiin euroihin.
Tämä ei ole vain yksittäisten naisten ongelma, sillä gynekologiset sairaudet, kuten virtsankarkailu, vuotohäiriöt ja runsaat kuukautiset, voivat aiheuttaa merkittäviä poissaoloja töistä ja sosiaalisia haittoja. Esimerkiksi endometrioosia sairastavilla naisilla on keski-iässä enemmän työkyvyttömyyspäiviä kuin muilla naisilla, ja myös vaihdevuosioireet voivat heikentää työkykyä. Silti on käsittämätöntä, että vaikka gynekologiset sairaudet vaikuttavat suoraan työkykyyn, ne eivät kuulu työterveyden tai opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Hoitamattomat sairaudet voivat vaikuttaa vuosia, ja ilman asianmukaista hoitoa ongelmat voivat kroonistua, pahentua ja lisätä inhimillistä kärsimystä.
Kivun syy on aina tutkittava, ja naisten kokema kipu on otettava tosissaan. Gynekologisten palveluiden on oltava kaikkien saatavilla, eikä raha saa olla este oikea-aikaiselle hoidolle. Hoidon saatavuutta on kehitettävä, kivunhoitoon on panostettava ja gynekologisten sairauksien diagnosointi on toteutettava kohtuullisessa ajassa. Meidän tulee varmistaa, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon nopeasti ja sujuvasti, ilman viivytyksiä.
Terveydenhuolto ei voi olla vain niille, joilla on varaa valita yksityinen hoito. Sen tulee olla oikeus, joka kuuluu kaikille.
Minna Enqvist
Kunta- ja lauevaaliehdokas