Hallitus päätti sitten lahjoittaa 500 miljoonan sijasta 633 miljoonaa ylikansallisille terveysjäteille. Kun aikaisemmin myönnetty 500 miljoonan KELA korvaus ei lyhentänyt julkisen terveydenhuollon jonoja eivätkä ihmiset ohjautuneet yksityiseen terveydenhuoltoon, nämä ajatusten Tonavat päättivät lahjoittaa lisää rahaa samaan loputtomaan kaivoon josta yhteiskunta ei hyödy mitään. Päinvastoin julkinen terveydenhuolto nilkuttaa kohti matalaa hautaa johon sekä ylikansalliset terveysjätit ja valtakunnan hallitus heittävät hiekkaa.
Pahin virhe ja suuri loukkaus on kutsua terveydenhuollon piiriin hakeutuvia ihmisiä asiakkaiksi. Asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja sopimukseen siitä, mitä asiakas rahallaan saa, hyödykkeen tai palvelun. Kumpikaan näistä ei toteudu terveydenhuollossa, oli se sitten julkinen tai yksityinen. En ole koskaan kuullut, etkä ole sinäkään, että joku sairastaisi diabetestä, seplevalitmotautia tai kausi-influenssaa vapaaehtoisesti, saati tietoisesti hakeutuisi onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi. Sairaalle tai vammautuneelle voidaan korkeintaan antaa prognoosi eli ennuste siitä miten taudin tai vamman hoidon ja toipumisen toivotaan etenevän, mitään varmaa ei voi eikä pidä luvata. Asiakkuus suhteessa on itsestään selvää, että sekä asiakas että myyjä tietävät täsmälleen mitä kumpikin osapuoli saa.
On rikollista samaan aikaan leikata julkisen terveydenhuollon resursseja kulukuria vaatien ja samaan aikaan lappaa rahaa taholle jonka päätarkoitus on, lakiin kirjattuna, voitton tavoittelu omistajilleen. Summa on muuten kahdeksan kertaa kulttuurileikkausten määrä. Että niin vähissä ovat yhteiset rahat.
Tällä rahalla olisi voitu, korjaan, olisi pitänyt rahoittaa omalääkäri- ja omatiimimalleja ja lyhentää hoitotakuu seitsemään (7) vuorokauteen. Kiire on myös omalla palveuntarjonnalla niin vanhustenhuoltoon kuin lastensuojeluun. Tarvitsemme kunnallisia mummoloita, kunnallisia lastenkoteja ja sijaisperheitä, emme tulonsiirtoja ylikansallisille terveysjäteille joille tuotto on hoivattavia tärkeämpää.
Näillä miljoonilla olisi voitu laajentaa naisille suunnattuja palveluja. Pidän aika erikoisena ratkaisua rajata gynekologiset hoidot julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle. Niitä tarvitsee puolet suomalaisista väistämättä jossain elämänvaiheessa. Tasavertaisuutta heikentää myös alueisiin kohdistuvat leikkaukset vaikeuttamalla naisten asemaa sekä asiakkaana palvelujan leikkauksilla että työntekijänä työolojen heikennyksillä, jopa irtisanomisilla. YT-neuvotteluja on käynnissä monella alueella eikä niiden sukupuolisen vaikuttavuuden arviosta ole tietoakaan. Kaikesta huolimatta uupunut henkilökunta tekee parhaansa.
Merja Teräsvuori
Kunta- ja aluevaaliehdokas