Olen kirkkonummelainen vuodesta 1970 ja sitä ennen kesäasukas. Perheeseeni kuulu aviomies, mutta lapset perheineen kuuluvat kiinteästi elämääni vaikka asumme eri paikkakunnilla.

Työelämä kului myynnin, IT tuen ja hallinnollisten toimistoitöiden parissa. Ylioppilaaksi kirjoitin Savonlinnan taidelukiosta ja kuvataide on edelleen oleellinen osa arkeani. Olen ollut mukana kirkkonummelaisessa kultturielämässä mm. 80-luvulla Taideyhdistyksessä, 90- ja 2000-luvulla MELUssa ja Kirkkonummen harrastajateatterissa.

Kuntapolitiikkaan minut toi ystävä puolueesta jota olen aina äänestänyt sekä ahdistus siitä, miten tätä maata tällä hetkellä johdetaan. Kunnissa voidaan onneksi jossain määrin vaikuttaa  ihmisten arkeen sen helpottamiseksi.

Vastustan länsirataa. Hankkeelle ei saatu EU-tukea siksi, että sitä jaetaan vain tarpeellisille hankkeille. Nyt ratahanketta ajetaan, kuin käärmettä pyssyyn, ja kuntien pitäisi maksaa.

Tähtäimessäni on LUMO-ohjelman käyttöönotto Kirkkonummella, metsänhoidon painopisteen siirtäminen suojeluun ja virkistyskäyttöön. Tätä taustaa vasten vastustan Keskusmetsän pilkkomista. Luontokatoa voi kustannustehokkaasti torjua jättämällä teiden pientareet parturoimatta. Sen sijasta voi torjua vieraslajeja, joka olisikin oivallinen kesätyö nuorille ja opiskelijoille.

Viihtyisät taajamat kannustavat huolehtimaan ympäristötä. Niissä on tarpeeksi levähdyspaikkoja vanhuksille, vajaakuntoisille ja muille väsyneille, riittävästi roskiksia niin karkkipapereille, tupakantumepille kuin koiranjätöksille. Koirankakka ei kaunista.

Merjan tavoitteet

• Ei osallistuta hiilinielun romauttamiseen, vaan kunnostetaan metsät hiilinieluiksi.
• Luonnon merkitys terveydenedistämisessä on tutkitusti tunnustettu tosiasia.
• Luonto- ja virkistyskohteet saavutettaviksi kaikille kuntalaisille eikä vain autoilijoille.

Huolehditaan toisistamme ja ympäristöstä, niin luonto huolehtii meistä.

Jätetään pientareet ja muu joutomaa kukille ja pölyttäjille.