Kirkkonummen kunnassa haluan puolustaa monipuolista kulttuuritarjontaa, tasapuolista koulutusta ja osallistavaa ja inklusiivista päätöksentekoa. Tätä tukemaan tarvitsemme kannustavaa ja kannattelevaa elinkeinoelämää. Mutta mikään tästä ei ole mahdollista ilman riittävän laajaa elämää ylläpitävää eliöstöä. Ilman terveitä globaaleja ja paikallisia ekosysteemejä elämä maapallolla tuhoutuu. Tästä johtuen näissä kunta- ja aluevaaleissa ykkösteemani on ympäristö, luontokadon pysäyttäminen, metsänhoidon käytänteiden muuttaminen, vieraslajien torjunta, virkistysalueiden tuominen saavutettavimmiksi ja LUMO-ohjelman käyttöönotto Kirkkonummella.
Tuoreimman tiedon mukaan Suomen hiilinielut kääntyivät päästölähteiksi jo 2021. Kirkkonummen pitää tehdä oma osansa hiilinielujen palauttamiseksi. Valtakunnan tasolla tämä tarkoittaa mm. hakkuiden vähentämistä nykyisestä 72 miljoonasta kuutiosta 55 miljoonaan kuutioon. Se ei tarkoita hakkuiden lopettamista vaan toimintatavan vaihtamista avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvuun. Puuston ikä- ja läpimittakriteerien käyttöönottoa hakkuista päätettäessä. Suometsien hakkuiden sekä niiden ja soiden kuivattamisen lopettamista ja soiden ennallistamista. Lahopuun määrän lisääminen paitsi parantaa hiilivarastoja, tarjoaa ravinteita pieneliöstölle ja pesäpaikkoja kolopesijöille joka puolestaan lisää luonnon monimuotoisuutta.
Tätä taustaa vasten vimma rakentaa keskusmetsän läpi tie on täysin käsittämätön. Perusteetkin vaikuttavat hatarilta mm. suora yhteys keskustan urheilukentiltä Masalan urheilupuistoon. Sellainen on jo olemassa, niitä on itseasiassa kaksi kappaletta. Toinen kulkee Vanhaa rantatietä ihan kevyenliikenteen väylänä ja toinen Gesterbystä Veklahden kautta. Ei sitä varten tarvitse keskusmetsää raiskata. Tiehankkeessa ei hyödynnetä metsässä jo olevia huoltoteitä. Miksi ei? Ja jos siellä kerran on huoltoteitä, mihin uutta tarvitaan?
Tämä sama suunnitelma oli esillä viimeksi 2017, jolloin Heikkilän koululla oli aiheesta keskustelutilaisuus. En muista, että siellä olisi esitetty yhtäkään järjellistä perustetta tiehankkeelle. Enemmänkin heräsi epäilys aikomuksesta hivuttaa keskusmetsä rakennusmaan piiriin. Ensin tehdään tie, ihan vaan kevyenliikenteen ja maanomistajien tarpeisiin. Ja eipä aikaakaan, kun tie on asfaltoitu ja siinä huristelevat rekat työmaille. Tämä on toki kauhuskenaario, mutta on varauduttava pahimpaan välttyäkseen pahalta.
Vieraslajit ja niiden torjunta nostattavat välillä varsin voimakkaita tunteita. Monet ovat näyttäviä kasveja joiden esteettinen arvo tuntuu menevän aiheutuvien haittojen ohi. Haitat ovat kiistattomia ja vieraslajien leviäminen pitää torjua. Neuvoja kuvien kanssa on nykyään saatavana niin naistenlehdistä kuin internetistä. Onpa asiaa varten oma äppi jonka avulla voi tienata rahaa torjuntatyöllä. Varsinkin isojen teiden reunustat ovat usein tulvillaan torjuttavaa kasvua. Ne ovat alueita joihin tavallisilla ihmisillä ei ole asiaa, joten ainoa vaihtoehto kasvien torjuntaan on turvakoulutettu työntekijä. Alueet missä kotoperäisten lajien vapaa kasvu ei muodosta näköesteitä liikenteelle, se pitää sallia lajikirjon lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Luonnon monimuotoisuutta voi jokainen omakotiasuja ja mökkeilijä edesauttaa muuttamalla puutarhan/pihan hoitotapansa pieneliöstöä ja pölyttäjiä suosivaksi. Tästäkin aihepiiristä löytyy ohjeita eri medioista. Maailmalla trendiksi muodostunut myöhäinen ruohonleikkuun aloitus tunnetaan nimellä No mow May.
Luonnosta pitää päästä myös nauttimaan ja hyötymään sen terveysvaikutuksista. Suurin osa Kirkkonummen luonto- ja virkistyskohteista on niin kaukana ettei niitä tavoita jalkaisin, kaikkia ei edes pyörällä. Varsinkin vajaakuntoisille ihmisille matka voi olla ylivoimainen. Osa näistä kohteista on bussireittien varrella, mutta bussit liikennöivät näillä reiteillä vain koulupäivien aikana. Yksikään lapsiperhe ei siis voi käyttää niitä. Mutta jokainen lapsiperhe hyötyy retkestä luonnon helmaan. Olen pyöritellyt mielessäni jonkinlaista satelliittibussia yhden vyöhykkeen hinnalla. Bussi kiertäisi valittuja virkistyskohteita aamupäivällä ja ajaa saman lenkin päinvastaiseen suuntaan iltapäivällä kuljettaen ihmiset takaisin lähtöpisteisiinsä. Tätä voisi kehitellä kunnan kaikkia taajamia palvelevaksi.
Ympäristöstä huolehtiminen koskee meitä kaikkia, niin yksilöinä kuin yhteisönäkin. Me itse olemme parhaat asiantuntijat muuttamaan valintamme ekologisesti kestäviksi, koska vain me itse tiedämme missä asioissa jätämme ympäristökysymykset huomiotta. Onneksi on asioita joissa mennään parempaan suuntaan, kasvimaitojen suosio jatkaa kasvuaan, kasvisruokia suositaan entistä enemmän. Näissä asioissa nuoriso on tiennäyttäjä.
Seuraavaksi pitää vaatia teollisuutta toimimaan kestävällä tavalla. Luomulihan tarjonta lisääntyy ja hinta kohtuullistuu, jos muuta ei haluta ostaa. Jos olet huolissasi ympäristön ja ennen kaikkea vesistöjen ravinnekuormista, lakkaa syömästä kidutettuja eläimiä, sillä ravinnekuormien suurin lähden on tehomaatalous ja ennen kaikkea suursikalat ja -kanalat. Vesistöt kuljettavat ylimääräiset ravinteet Itämereen jossa kalakannat pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä. Kalanviljelyn ryhtiliike taisi olla pelkkää valkopesua. Näin on pääteltävissä aivan hiljattain julkaistun artikkelin perusteella; kuvissa näkyi kala-altaita joissa lilli määrättömästi kuolleita kaloja ja lintuja.
Suosimalla ja vaatimalla kotimaisia tuotteita kasvatetaan verotuloja kierrättämällä rahaa Suomen taloudessa. Toisaalta globaalissa maailmassa pitää olla solidaarinen myös rajojen yli. Kulutamme paljon sellaista joita ei valmisteta Suomessa. Jätetään ostamatta epäeettisesti, vanki-, orja- tai lapsityövoimalla valmistetut tuotteet sillä muutakin on tarjolla. Nämä ovat asioita joihin vain ihminen voi vaikuttaa eiväkä ne voi enää odottaa.
Merja Teräsvuori
Kunta- ja aluevaaliehdokas 2025
Vasemmistoliitto
