Kun siis kunnassa toimii useita eri kokoisia yrityksiä eri toimialoilta, yhteisöverotuotot pysyvät tasaisempina suhdannevaihteluista huolimatta. Suuryrityksen lähtö voi olla merkittävä isku kunnan taloudelle, mutta pk- sekä mikro- ja yksinyrittäjien muodostama laaja ja monipuolinen elinkeinorakenne luo kestävyyttä ja ennustettavuutta. Tämä mahdollistaa kuntaveron ja kiinteistöveron pitämisen kohtuullisella tasolla, mikä puolestaan lisää yleisesti kunnan vetovoimaa.
Miten kunta voi tukea yrittäjiä?
Yrittäjyyden tukeminen on kunnan elinvoimatyön ydintä. Kunta voi edistää yritystoimintaa muun muassa seuraavilla keinoilla:
Kohtuuhintaiset toimitilat – Kunnan kannattaa tarjota yrityksille edullisia ja toimivia toimitiloja, jotka tukevat erityisesti alkavia ja kasvavia yrityksiä.
Yritysneuvonta – Laadukas ja saavutettava paikallinen yritysneuvonta auttaa yrittäjiä liiketoiminnan kehittämisessä ja haasteiden ratkaisemisessa.
Vuoropuhelu yrittäjien kanssa – Säännölliset tapaamiset ja keskustelutilaisuudet yrittäjien ja päättäjien välillä auttavat ymmärtämään yritysten tarpeita ja poistamaan kasvun esteitä.
Reilu kilpailutus – Kilpailuttamalla hankintoja niin, että myös paikallisilla pk-yrityksillä on todellisia mahdollisuuksia osallistua, kunta edistää paikallista talouskasvua.
Joustavat maksuehdot – Kunnan kannattaa varmistaa, että maksuehdot eivät aiheuta varsinkaan pienemmille yrityksille kohtuutonta taloudellista painetta.
Järkevä lupapolitiikka – Sujuvat ja ennakoitavat lupaprosessit edistävät investointeja ja uusien yritysten perustamista.
Palvelusetelit paikallisille yrittäjille – Kohdentamalla palvelusetelit paikallisille yrityksille kunta tukee sekä alueen elinkeinoelämää että kuntalaisten palveluiden saatavuutta.
Yrittäjäystävällinen kunta ei vain houkuttele uusia yrityksiä, vaan myös pitää olemassa olevat yritykset alueellaan ja tukee niiden kasvua. Laaja veropohja ja yrittäjyyden tukeminen ovat siis järkiratkaisu ja takaavat kunnan taloudellisen kestävyyden ja elinvoiman pitkällä aikavälillä.
